käynpä Egyptissäkin.
yksin.
muualla en käykään, kun olen lakannut näkemästä ympärilleni.
käyn Egyptissä mikä tarkoittaa minulle näköalaa, kahta parveketta Punaiselle merelle, suolaista vettä ja heti ensimmäisenä aamuna kirkasta koralliriuttaa, jonka päällä uin kellun uin delfiiniä kalaa
se on kolmas kerta kun uin samalla riutalla ja olen hyvin onnekas. kuivun auringossa, mitä marraskuussa oli vielä kolmekymmentä astetta.
olen hyvin onnekas ja säälin niitä jotka ovat jääneet Hakaniemen tuulisen kusitunnelin pimeyteen vaeltamaan, Hakaniemi on silloin kaukana, kun kahdelta parvekkeelta katsoo auringon laskua Punaiselle merelle ja tietää kaikki ne kalat, jotka uivat siellä yölläkin.
sitten minulla on iltakylpyläni, valkoisessa kylpytakissa ja läpsyvissä varvassandaaleissa egyptiläisen iltakaskaan sirityksessä kuljen sinne melkein joka ilta ja viivyn tunteja, unohdun pyörimään porealtaaseen (whirlpool) tunneiksi, käperryn ja annan veden taas avata itseni,
vesi hoitaa
saunat
on ylellistä
olen yksin
itken joka päivä joka paikassa, mutta olen myös kiinnostunut siitä mitä tapahtuu, käyn vuorella, jolla Mooses sai ehkä lakitaulunsa, näen palaneen pensaan, ja vaikutun eniten vuoristosta, sukellan Dahabissa suoraan rannasta, on ihmeellistä että vastarannalla näkyy Saudi-Arabia
eikä minua silti pelota, en ole kauhuissani, en yksinäisin, olen sisäisesti turvassa
hyvin surullinen
Siinai-sviitti, huoneisto numero 50, joka on kumma onnenkantamoinen
sänky kuin valkea laiva, oma puinen kotilaivani 160 cm tuntuu vieläkin pieneltä
syön aamiaista aurinkolasit päässä, mustavalkoiset CalvinKleininbikinit ovat tyrmäävän minimalistisen tyylikkäät, mutta en vaivaudu, yksin! yksillekään tapaamisille, makaan väsymystäni auringossa, porealtaassa, saunoissa, kuningaskokoisessa sängyssäni, loputtoman väsyneenä
voimistun, rusketun, selviän, osaan, kahteen viikkoon kotona minua ei selätä mikään. kunnes Hakaniemi tai muu vie minusta voiton, rutiini, valon puute, että ihmiset ovat loppuneet
tiedän että maailma on siellä joissain eli world is out there somewhere
aurinko on hyvä, hiekka on hyvä, korallit ja huimaava sukellettava syvyys, veden läpinäkyvyys, Siinai ja sen hiekka, ja hiekka ja hiekka,
muu on minulta mennyt
5 kommenttia:
sanasi kurottavat muurisi ylitse. luulee peikko
kiitos peikko
Onneksi on edes jotain. Sekin voi olla hyvinkin riittävästi. Aina ei tarvitse tietää mitä tekee seuraavana päivänä, tai edes seuraavan tunnin päästä. Joskus voi keskittyä ainoastaan hengittämiseen.
joo, ainakin töis on hyvä sanoa et nyt keskityn i h a n vaan hengitteleen ; )
Hmm, mulla se on ollut enemmänkin että martini hoitaa.
http://swedish-notions.blogspot.com/2009/10/saturday-lunch-in-town-beasts-of-wild.html
Lähetä kommentti