pohjasta löytyi peili, vaaleansinisillä kehyksillä rikkoontumattomalla lasilla, sama peili jonka 5-vuotias venäläinen tyttö suikula palmikko niskassa punainen uimapuku pienen tytönkehon päällä tiputti pohjaan kolme vuotta sitten, ei olisi saanut ottaa peiliä mereen!
leikkeihin
minä sen löysin, pohjasta, hiekan alta, pilkotus jotakin liian vaaleansinistä kuuluakseen merenpohjaan, hengitin ja löysin, puhdistin sen veden alla hiekasta ja ihan rikkoontumaton puhdas kirkas peili se oli
katsoin siitä itseäni kun sukelsin, pidin peiliä käsivarrenmitan päässä kasvoistani, katsoin miltä näytän kun sukellan, vesikuplia iholla, paineessa kokoonpuristuvaa kehoa, kevyt vesikeho kovin ruskea
se joka oli veden alla oli eri kuin se joka nousi pintaan, se huusi jo kaukaa, puoleksi veden alla: katso mitä löysin, löysin peilin!
se veti maskin kasvoiltaan ja sen kasvot nousivat pintaan ja olivat kirjavanaan maanpäällisiä valheita
no niin minä menin ja löysin pohjasta sen sinisen peilin ja menin ja menin
1 kommentti:
Tekstiesi lisäksi, myös kuvat - ne pitelevät otteessaan.
Lähetä kommentti